Julkaistu: 5.11.2020

40–44-vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2019

Vuoden 2019 loppuun menness?3 435 387 henke?eli 74 prosenttia 15 vuotta täyttäneest?väestöst?oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi yhdell?prosenttiyksiköll?edellisvuoteen verrattuna. Korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 32 prosenttia väestöst?

Väest?koulutusasteen, iän ja sukupuolen mukaan 2019

Väest?koulutusasteen, iän ja sukupuolen mukaan 2019
Toinen aste sisältää erikoismmattitutkinnot. Ei tutkintoa sisältää henkilöt, joiden ulkomailla suorittamista tutkinnoista ei ole tietoa.

Vuonna 2019 korkeimmin koulutettuja olivat 40–44-vuotiaat, joista tutkinnon oli suorittanut 88 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon 47 prosenttia. 45–49-vuotiaista tutkinnon oli suorittanut 87 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon 46 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen koulutustilastoista.

Kaikista 15 vuotta täyttäneist?naisista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 36 prosenttia ja perusasteen tutkinnon varassa oli 25 prosenttia. Miehist?korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 28 prosenttia ja ilman perusasteen jälkeist?tutkintoa oli 28 prosenttia. Nuoremmissa ikäluokissa erot sukupuolten välill?olivat viel?suurempia: 30–34-vuotiaista naisista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 48 prosenttia ja ilman perusasteen jälkeist?tutkintoa oli 12 prosenttia, kun miesten vastaavat osuudet olivat 33 ja 18 prosenttia. Tietokantatauluissa on kuvattu tutkinnon suorittaneiden osuuksia ja lukumääri?sek?sukupuolen, ikäryhmän ett?alueen mukaan tarkasteltuna.

Vuonna 1995 syntyneet ilman toisen asteen tutkintoa, % ikäryhmäst?/p> Vuonna 1995 syntyneet ilman toisen asteen tutkintoa, % ikäryhmäst? /><br />

<p>Vuonna 1995 syntyneiden kohortti täysi-ikäistyi vuonna 2013,
jolloin ikäluokasta lähes kaikki olivat viel?ilman toisen asteen
tutkintoa. Vuonna 2014 ilman toisen asteen tutkintoa oli 36
prosenttia, mink?jälkeen ilman toisen asteen tutkintoa olevien
osuus on laskenut tasaisesti. Vuonna 1995 syntyneet täyttivät 24
vuotta vuonna 2019, jolloin ilman toisen asteen tutkintoa oli 14
prosenttia, miehist?16 ja naisista 13 prosenttia.</p>
<p>Ilman toisen asteen tutkintoa jääneiden osuus on säilynyt
samansuuruisena ikäkohortista riippumatta, joskin vuonna 1985
syntyneist?ilman toisen asteen tutkintoa jäi useampi. Vuonna 1985
syntyneist?ilman toisen asteen tutkintoa oli 17 prosenttia
ikäkohortin täyttäess?24 vuotta. Miehist?ilman toisen asteen
tutkintoa oli joka viides ja naisista 14 prosenttia. Vuonna 1975
syntyneist?ilman toisen asteen tutkintoa oli 15 prosenttia
ikäkohortin täyttäess?24 vuotta. Miehist?ilman toisen asteen
tutkintoa oli 17 ja naisista 13 prosenttia.</p>
<p>Vuonna 2019 pelkän perusasteen suorittaneita
20–29-vuotiaita oli 103 166 henkilöä, joka on 15 prosenttia
ikäluokasta. Miehist?perusasteen varassa oli 18 prosenttia ja
naisista 13 prosenttia ikäluokasta. Eniten perusasteen varassa
olevia 20–29-vuotiaita oli Ahvenanmaalla, jossa 23 prosenttia
ikäryhmäst?oli vailla perusasteen jälkeist?tutkintoa. Pienin
perusasteen varassa olevien osuus oli Pohjois-Karjalassa,
Etel?Pohjanmaalla, Kainuussa sek?Keski-Suomessa , joissa 12
prosenttia 20–29-vuotiaista oli ilman perusasteen jälkeist?tutkintoa. Vailla perusasteen tutkintoa ovat myös sellaiset
henkilöt, joiden ulkomailla suorittamista tutkinnoista ei ole
tietoa.</p>
<p class=Väest?koulutuspituuteen perustuvan koulutustasomittaimen mukaan 2019

Väest?koulutuspituuteen perustuvan koulutustasomittaimen mukaan 2019

Vuonna 2019 korkeimmin koulutettu väest?asui Uudellamaalla. Väestön koulutustasomittain osoittaa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henke?kohti. Uudellamaalla väest?oli suorittanut keskimäärin 4,3 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen. Toiseksi korkeimmin koulutettu väest?asui Pirkanmaalla, jossa väest?oli suorittanut keskimäärin 3,9 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen.


Lähde: Koulutustilastot 2018. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Witting 029 551 3530, koulutustilastot@www.leuzz.icu

Vastaava osastopäällikk? Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (281,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 5.11.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4586. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.12.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vkour/2019/vkour_2019_2020-11-05_tie_001_fi.html